Valuryntäys Ahavalla

|

Pihtipudas, Keski-Suomen pohjoinen sporttipitäjä keskiviikkona 14.7. klo 6.40. Yksinäinen talonrakentaja kaartaa pakulla tontilleen, jossa kohta pitäisi olla alkamassa yksi operaation kiihkeimmistä rutistuksista. Hän vilkaisee järvelle kohti etelää, josta puhaltaa leppeä aamutuuli. Kuuman päivän merkit ovat ilmassa. Ei pilviä, ei siis sadetta vähään aikaan. Mutta iltapäivälle on luvattu, joten kiire voi tulla. Ja missä kaikki viipyvät?

Talonrakentaja kaivaa hiestä ja hiekasta nihkeän kännykän naulataskun pohjalta. Hän näppäilee pikavalinnasta isäukolle. Kääntyy juuri valtatieltä Niemenharjulle, siis kahden minuutin kuluttua täällä. Samalla paikalle päräyttää myös appiukko. Hetkeä myöhemmin tuumimme kolmestaan, missä lattiavaluun tulossa olevat miehet viipyvät... pitäisi olla jo sillä betoniautot ovat paikalla hetkenä minä hyvänsä. Puhelin soi lupaavasti, mutta soittaja onkin betoniauton kuski joka kysyy viimeisiä ajo-ohjeita: - "Jep! Sama paikka kuin viimeksi, mutta eri miehet. Tervetuloa!". Puhelin tuskin ehtii tippua takaisin naulojen sekaan, kun liippaajat jo pysäköivät tottuneesti kivijalan viereen. "Huomenta! Tässäkö tätä työmaata nyt olisi?" - "Siinähän tuota. Betoniautot ovat täällä... kahden minuutin kuluttua.". Ja siitä se aamupäivä sitten lähti.



Autot purkavat valumassaa ja Reijo tasoittaa.




Aimo saunan lattian kimpussa.



Tasattua, vain niin pienen hetken hyllyvää massaa olohuoneessa.




Reijo liippaa helikopterilla, Aimo tasaa reunaa minkä ehtii.




Paten hellässä hiertokäsittelyssä teknisen tilan alusta.
Etualan kaukaloon asennetaan myöhemmin 600x400 mm kurasyöppösyöppönen.





Puolen päivän aikoihin valu oli valmis peiteltäväksi. Vain muutamia minuutteja hyvän yön ja kauniiden unien jälkeen alkoi raju ukkossade. Ylijäämäbetonista valetuista pihalaatoista pystyi lukemaan sen, miten olisi käynyt jos aamupäivän rutistukseen olisi tullut yksikin paha viivästys. Kuin haulikolla olisi ammuttu...


Kiitokset rivakasta ja onnistuneesta urakasta Reijolle, Aimolle ja Ukoille! Kiitokset myös Viitasaarelle Ruduksen pojille sotilaallisen täsmällisesti hoidetusta toimituksesta :)!

6 kommenttia:

S ja S kirjoitti...

Hyvältä näyttää valun jälki! Toivottavasti olemme onnistuneet nappaamaan yhtä hyvät lattiamiehet... Ensi viikolla se nähdään. :)

Janetti kirjoitti...

Kiitosta vain! Toivotaan että teilläkin on yhtä hyviä ja tehokkaita miehiä. :) Vielähän tuossa on hieman tasottamista, mutta kyllä siitä meleko hyvä tuli!

Kirsikka kirjoitti...

Meillä juurikin pohditaan, että hoidettaisko lattiavalu ennen vain jälkeen talonpystyksen. Miten päädyitte tähän ennen valuun? Vai onko se eri asia, kun tehdään pitkästä tavarasta? Meillehän tulee siis hirsitalo... On siinä varmaan jotain eroja.

Onnittelut, tuntuu varmaan mahtavalta!

Hepe kirjoitti...

Lattiavalun ajankohtaa pohdiskeltiin joku tovi, mutta käännyimme tuohon ennen-vaihtoehtoon, koska:

- Kelit ovat suosineet valuhommia ja syksyn kosteisiin keleihin on vielä sen verran aikaa, että ehtiipä kuivua kunnolla.

- Ei seiniä haittaamassa töitä, homma hoitui sateen uhassa (tai juuri siitä syystä) nopeasti.

- Jos olisimme tehneet runkotyöt ensin, olisi kantavien väliseinien alle tulleet laatanvahvennokset pitänyt joka tapauksessa valaa ensin. Olisi pitänyt rakentaa muottia, sekoitella itte betonia, kärräillä se käsipelillä... eli jätettiin aivan turha työvaihe tekemättä.

- En osaa sanoa, kuinka paljon aikaa valuun kuluu jos runko on jo pystyssä. Sen verran arvaan valistuneesti, että liippareiden ihan mukiinmenevällä tuntitaksalla hommassa pääsee työkulujen suhteen halvemmalla jos valaa ensin.

Kirsikka kirjoitti...

Kiitos, näitä ajatuksia juuri kaipailimme päätöksentekoon. Saatammepa päätyä samaan ratkaisuun.

Hepe kirjoitti...

Sen verran vielä lisäystä tuohon, että ainakin näin pitkästä tavarasta tehdessä valmis laatta on töiden kannalta tosi mukava. Sitä pitkin on helppo liikkua ja liikutella tavaraa. Tehdään juuri seinää: ei tarvitse kurkotella ja kiipeillä naulatatessa, jos homma pitäsi tehdä kymmeniä senttejä laatan pinnan alapuolelle jäävältä täyttösorapatjalta, voisi olla hankalampaa - ties vaikka revauksia varten olisi pitänyt jo kivuta telineelle - hieman persjalkaisia kun tämän työmaan timpurit ovat :P.