Happy happy, joy joy

|
Kyllä osaa ihminen olla pienestä asiasta iloinen, nimittäin maalaamisesta! Ne huoneet, missä on lakattu katto toisen kerra (makkari + ruokailuerkkeri), on pohjamaalaukset jo liki tehty. Voi onnea, voi iloa! :)


Ja sitten kuveja! Laadun takaa Nokia. :)


Makuuhuoneessa näyttää tältä!
Olen hiveltänyt seiniä ja koittanut
kriittisesti tarkastella omia tasoitusten
jälkiä. Ja melkein voisin taputtaa itseäni
olkapäälle, kun olen noinkin hyvin 
vetänyt ensikertalaisena!


Ja tunnelmia ruokailuerkkeristä. Aikasta
valkoista. :) Jollain tasolla tekisi mieli
vain maalata nuo seinät sillä meidän
valitsemalla "perusvärillä", mutta toisaalta,
jos sinne laittais jonkun kivan tapetin...
Onko ehdotuksia, ajatuksia?

Piippukin slammattiin tuossa
viikolla. Ensi viikolla se saakin
pintaansa vielä antiikkilaastin,
jonka jälkeen voisikin alkaa 
suunnittelemaan sitä takkaa ja 
leivinuunia hieman tarkemmin. :)



Nii joo, tää blogi..

|
Tosi ahkeraan on tullu tännekin päivitettyä kuulumisia. Olen perustellut asiaa sillä, että meidän kamera on (taas) ollut hukassa enkä ole voinut kuvata raksalla. Koska päivitykset ilman kuvei on ihan mälsiiii, daa! :P No, alennuin ottamaan sitten pari kuvaa Nokialaisellani, kun kuvat kerran tuli otettua ulkona. Sisätilakuvaaminen on haave vain tuolla puhelimella. :)


Niin, että mittees meijän rauhaan? Noh, lähinnä tasoittamista. Ja hiomista. Edelleen! Olen huomannut itsessäni tympääntymisen merkkejä asian saralla. Kädet jo syyhyäisi muihin hommiin, mutta ku pitäis saada nuo tasoituksetkin valmiiksi.... Eilen sitten uhmasin hiipivää flunssaa ja päätin tehdä jotain aivan muuta, eli lakkasin makkarin katon! Ja voi pojat mulla on hartiat ja lapaluut kipiänä... Hullun hommaa. Nakitinkin kaverin huomiseksi avuksi, ollaan sitten yhdessä kipeenä, niin.


Mutta joo, onhan meillä niihin yläkerran koteloihin puhallettu villat! Eli voimme laittaa viimeinkin lämmöt taloon päälle (vaikka onhan niitä välillä jo pidettykin). Jonkin sortin laskuvirheen takia (siis rautakaupan laskuvirhe) villat riittivät juuri ja juuri koteloihin, ei yläkerran huoneiden lattioihin. Joten ne pitää puhaltaa sitten joskus toiste. Onneksi niillä ei ole kovin hoppu. :)


Nii, ja se betonikin hiottiin tosiaan. Ja voi elämä sitä pölyä.... Note to self: hio betoni ennen seiniä..... Imurihan ei inahtanutkaan, kun sitä näytti sille betoninpölylle. Tukkoon män het! Me sitten ratkaisimme siivousongelman ensin harjalla, rikkalapiolla ja sangolla, sitten paineilmalla ja läpivedolla. Varmaan olisi ollut hauska katsoa vähän kauempaa meidän taloa, kun ovista ja ikkunoista pöllähteli vähän väliä pölypilviä. :)


Ja sitten niihin kuviin! Ollaan noita ikkunoiden smyygejä ja vuorilautoja laiteltu hiljallee, tässä siis pari otosta:


Tässä etupuolelta kuvaa. Ikkunoiden
vuorilaudat ovat vielä kovin simppelit,
koristukset tulee sitten ensi keväänä vaikka. :)

Ruokailuerkkerin ikkunat sitten näyttääkin tältä. :)

Että tällaista täällä, Pihtiputaan perukoilla! 

Tasoitteista

|
Kun aloitimme seinien tasoittamisen, meillä oli käytössä Teknoksen valmistasoite, jota Vieskan sisustajat meille suositteli. Tasoite oli ihanaa. Sitä oli helppo käsitellä ja hionta sujui moitteettomasti. Sitten tämä tasoite loppui. Kiireen vilkkaa menin ostamaan uutta, mutta ikävä kyllä paikallisessa Agrissa ei ollut samaa tasoitetta. Ostin sitten Kiillon valmistasoite. Virhe! Se oli jäykkää ja tököttimäistä. Tasoitetta piti veivata edes takaisin, että siitä sai edes jollainlailla järkevästi levittyvän tasoitteen. Ja se hiominen... Joka ikinen kerta olin liki itku kurkussa, kun pitkän hiomisen jälkeen sauma saattoi edelleen olla törkeän näköinen. Ja sitten se piti tasoittaa uudelleen. Ja sitten taas hioa. Ja ehkä tääs vielä tasoittaa. Ja hioa. Ihan hirveää töhnää.


Tuskaisena käytin töhnän liki loppuun. Kunnes kävin tässä naapurikunnan Värisilmässä ja ostin uutta valmistasoitetta. Ei ollut sielläkään Teknosta, mutta onneksi oli saman valmistajan tasoitetta. Tänään sitten avasin uuden pöntön (vaikka vanhaa töhnää vielä olisi ollut) ja voi autuutta! Tasoite levittäytyi liki itsestään! Se oli pehmeää ja ihanasti levittyvää! Löysin jälleen kauan kadoksissa olleen tasoittajan itsestäni. Voi onnen päivää! :)