Töitä pohjilla, osa 1

Tontilla on alkanut tapahtua. Puut kaadettiin terveen järjen mukaisesti ennen pohjatöitä, mutta vielä pohjatöiden päätyttyäkin muutamia isoja mäntyjä piti kipata kumoon. Routaeristeet vaativat tilansa ja perustusten ympärille tarvitaan kunnolla tilaa liikkumiseen. Kaiken huipuksi kaikkein komein mänty osui rantasaunalle varattavaan paikkaan. Niille aiemmin raivatuille puille taas tuli lähtö sahalle nopeammin kun oli suunniteltu. Kaikkia tavaralaatuja ei ensimmäisellä sahauskerralla saatu taapeliin riittävästi, joten pikapikaa piti saada hieman lisää tukkeja sahattaviksi. Siitä se ajatus rantasaunan höylähirsistä sitten lähti romukoppaan :D.



Viime torstaina päästiin sitten käsiksi pohjatöihin. Työt aloitettiin repimällä kannot irti ja kaapimalla pintamaat kasaksi tontin reunalle. Heti alkuun kävi selväksi, että tontin maapohjalta oli lupa odottaa parempaa mitä talven pohjatutkimuksissa oli saatu selville. Maa oli määritelty silttimoreeniksi, eli routivaahan sen olisi pitänyt olla. Jos pohjamaa voisi puhua, tämä varmaan ottaisi moisen nimittelyn henkilökohtaisesti - niin hyvä hiekkamaa sammalten alta töiden edetessä lopulta paljastui. "Alkusiivouksen" jälkeen rakennuspaikka tasattiin ja tontille kääntyvän tieliittymän pohjaksi levitettiin pari kuormaa seulanperäkiviä. Ja sitten - no sitten taidettiin juoda kahvit :).



Kun on päästy alkuun, on vauhdilla tapana kiihtyä. Loppupäivä ja osa seuraavaa kulutettiin tiiviisti putkien ja kaapeleiden parissa. Vesijohtoa, sähkökaapelia, maadoituskaapelia, valmiita putkia ulkovalaistuksen kaapeleille ja muita varauksia... kaikki maan alle ja sieltä kirjavana kimppuna ylös siitä hiekkalaatikosta, jota tullaan joskus vielä puhuttelemaan teknisenä tilana. Samassa rytinässä valmistui viemäri päärakennukseen ja sen puolivalmiit sivuhaarat rantasaunan ja autotalli/varastorakennuksen nurkille. Hommaa helpotti kertakaikkisen paljon se, että kaivurimiehellä oli sekä taito että asenne kiitettävästi kohdallaan.



Asennuksen aikana käytiin moneen otteeseen keskustelua siitä, kuinka paljon teknisestä tilasta kannattaa ottaa ulos varauksia - siis niitä perusmuurin ja routaeristeiden ali vedettäviä tyhjiä putkia tulevaisuuden tarpeita varten:

- Tähän taloon tulee kolmen talon putket! - sanoi perustustöiden urakoija.

- No joo... jostain syystä niitä varauksia tuntuu olevan aina liian vähän. - sanoi lvi-suunnittelija.

- Kyllä niitä nyt kannattaa laittaa, tullee ne tarvittua taikka ei! - sanoi isäukko.

- Joo-o. - sanoi rakentaja, ja tuumi ettei omena puusta kauas putoa. Mistä sen koskaan tietää, mihin kaikkeen käyttöön talon, muiden rakennusten ja tontin pitää vielä taipua ;).