Seinistä

|
Voi hyvä tavaton. Joskus monta kuukautta sitten lupasin vilauttaa tänne blogiin meidän sisäseinien värivalinnoista! Ja kippaskappas, olen täysin sen unohtanut. :) Aloin tuossa huvikseni katselemaan tuota meidän listaa, johon on laitettu meidän kaikki laattavalinnat ja nyt sitten huomasin, että onhan siinä ne väritkin.


Eli meidän seinäthän tulee olemaan pääsääntöisesti tapetoitu lasikuitutapetilla. Ihan sen takia, että ne on helppo pitää puhtaana ja reiät ei tunnu siinä niin pahalle. :) Ja tietysti ne on helppo maalata uudestaan, jos alkaa väri ketuttamaan. Eli suunnilleen joka huoneeseen tulee tätä sävyä:



Eli ei liian valkoinen vaan hieman tuollainen lämpimämpi sävy, mutta ei myöskään liian räväkkä. :)

Olohuoneeseen takan takana olevaan seinaan ja yläkerran rappusten yhteen seinään suunnittelimme vähän "räväkämpää" sävyä. Eli siis jotain tehosteseinän tapaista, kuten tämä väri:


Vähän marjapuuromainen, mutta silti tumman värinen. Ja aika kivasti passaa tuon toisen värin kanssa yhteen? :)

Makuuhuoneeseen tulee se yksi seinä sillä tehostetapetilla, josta aikaisemmin taisin kertoakin.

Kodinhoitohuoneeseen tulee pääosin lasikuitutapettia, mutta myös vähäsen laattaa. Värinä onkin kodarissa Oliivilehto:


Luonnossa (tai siinä mallilapussa) väri oli enemmänkin vaaleanvihreä, mutta on se hyvä tämäkin. :)

Että sellaisia kuulumisia tällä kertaa! :)


Iltakuvailua

|
Ihmeellistä on se, kun mies tulee kotiin ja sanoo että mennä raksalle katsomaan yhdessä mitä siellä on tapahtunut, niin ainut asia minkä silloin otan mukaan on puhelin. Olisiko kamera yhtikäs mitään...? Joten pieni kuvakollaasi Nokian puhelimella otettuna:



Yleiskuva etupuolelta. Minusta tuo on aika talon näkönen?
Tarkkasilmäiset huomaavatkin ehkä, että yksi ikkuna on laitettu
umpeen. Kyllä siitä olikin tiukka vääntö.. (Eli eteiserkkerin "sivuseinän"
ikkunaa ei ole eikä tule.)



Raksaovikin on paiskattu paikoilleen. Aika tyylikäs, eikö?


Räystäslaudatkin on muuten laitettu paikoilleen. 
Siis ne, jotka maalasin joskus sata vuotta sitten 
juhannusviikolla. Hei mäkin olen tehnyt jotain 
talon eteen! :)



Perjantaina ukot laitteli ulkovuorta ja minä kanniskelin Markku-ystäväisen kanssa piipputiiliä sisälle. Tai siis lähinnä Markku kantoi ja minä järkkäilin. :) Maalatut ulkovuorilaudat ei näytä aivan riittävän, joten maalaamatonta lautaa joudutaan loppuseinään laittamaan. :/ No, asia ei nyt kovin vakava taida olla. 


----


Haaveilin tuossa ennen uutta vuotta, että oisin räpsinyt kuvia meidän ihanista joululahjoista, joita pääsen sitten joskus käyttämään meidän ihanassa talossa. Saatiin mm. ihana Pentikin hirvi (kiitos Heidi-kummitädille, pitää varmaan soittaa ja kiittää ihan tässä lähiaikoina!) ja uusia lautasia, jotka sitten tulevaisuudessa on meidän "ykköslautaset". Ja kunnon Fiskarsin kinkkunleikkuusettikin saatiin. Ja mitäs vielä...? Niin, ja löylykiulu ja -kauha! Joko talo vois olla valmis, joko...??!

Joulua joulua

|
Oikein mukavaa ja rauhallista joulua kaikille blogin lukijoille! Mun piti laittaa kuva meidän harvaakin harvemmasta kuusesta, mutta se jäi tämän päivän kiireen takia.... :) 

Nauttikaa, jos vietätte raksavapaata. Olette sen ansainneet! :)

Iltapuhteet laadukkaiden kuvien kanssa

|
Otsikko jo tiivistää kaiken olennaisen. Kylymä on ollu ja se on hieman rajoittanut tuota ulkovuorilaudoituksen tekoa. Ollaan sitten aikamme kuluksi kannettu tiiliä, villoja ja puhallusvilloja taloon sisälle. 

Kuvassa kaksi (2) kasaa tiiliä. Näitä kasoja on
kaiken kaikkiaan n. 15 pihassa. Näistä teemme siis piipun.


Tässä kuvassa on kolmen kasan tiilet, jotka minä (!!)
kannoin yksin sisälle. Munsta kasa on niin hieno, ettei
sitä saa purkaa.


Tavaraa on paljon. Joka nurkassa jotain.


Tuolla kaiken roinan takana on ikkunat. Mitenhän
ne sieltä lähitulevaisuudessa saadaan kaivettua esille...?

Hitaasti, mutta varmasti

|
Niin se talo vain etenee, vaikkei uskoisikaan! Eli kyllä vain, lukijat, on meillä jotain tapahtunut. Itse en ole paljoakaan paikalla käynyt, kun ei siellä ole paljoa mitään ihmeellistä tapahtunut. Mutta pitäähän niitä kuvia välillä käydä ottamassa ja tuoda niitä tänne näytille. :)





Ja tässäpä se meidän linna on! Miltein kaikki yläosan vuorilaudat on laitettu paikalleen. Huomenna onkin hyvä jatkaa hommia itsenäisen Suomen kunniaksi.




Tässä ruokailuerkkeri ja parveke. 



Sisälläkin on jotain tapahtunut. Eli villoja on melkein jokaisessa alakerran seinässä!



Tällainen näkymä meidän pihasta tätä nykyä. Välissä on siis tyhjä tontti (joka on muuten siis myyty) ja siihen seuraavalle tontille on noussut sitten tuollainen Jukkatalo. Nice one. Siinä ei kauaa nokka tuhissut, kun talo oli jo siinä. Höh.

Ai mitäh?

|
Ai siis onks meillä joku blogikin? Jaa, että joku rakennusblogi???


Niin no, kuten osa arvatakin saattaa, niin meillähän ei ole tapahtunut juuri mitään. Mutta tänään on pärähtänyt! Keskiviikkona ja torstaina tuli kaksi rekallista tavaraa, mm. gyproc-levyjä, villaa, puhallisvillaa, muurauslaastia, tiiliä... Kamaa oli PALJON pihassa, hyvä kun sekaan mahtui. 


Nytten siellä paukutellaan ulkovuorilautoja seinään. Siis vau. Taas se näyttää vähän enemmän talolta. :)



Illalla kuulemma laitellaan eristeitä. Siis vau, meidän talo lämpimäksi. Siis vau. Tässähän ihan mykistyy!

----

Ai niin, on jälleen aika jakaa ruusuja! Olemme käyttäneet tuossa sisustuksen suunnittelussa Ylivieskalaista firmaa, eli Vieskan sisustajia. Siellähän on sisustussuunnitelman teko täysin ilmaista ja mitään ei ole pakko ostaa. Samalla kun mietitään värimaailmaa, niin samalla siihen nenän eteen isketään parkettia, laattaa, tapettia ja maalisävyjä ja katsotaan, että ne passaa yhteen. Täältä voi lukea meidän valintoja. Itse asiassa laatat onkin jo meillä (tai siis mun vanhempien kotona varastossa) ja ne on maksetukin. Ei yhtään tekis mieli latoa niitä jo paikalleen, eiii... :) 

Mutta lisää itse firmasta: paikan omistaa pariskunta, jotka molemmat ovat todella ammattitaitoisia. Ei pelkästään sisustamisen saralla vaan he oikeasti tietävät rakentamisesta jotain. Tältä mieheltäkin voi kysyä todella tyhmiä kysymyksiä ja aina saa asiallisen vastauksen. Ja siellä ei myydä sitä kallista, vaan sanotaan ihan rehellisesti että tämä on nyt semmosta keskihintaista, tämä halvempaa ja tämä kalliimpaa. He kertovat rehellisesti halvan ja kalliin eroista eivätkä väkisin tuputa sitä kalliimpaa vaihtoehtoa. Esim. lattiamateriaaleista keskustelimme todella pitkään. Yhden hyvän vinkin he antoivat juurikin lattioista; kun laittaa kerralla hyvän, niin sitä ei tarvitse muutaman vuoden päästä heti vaihtaa. Esim. jos ostaa halpaa laminaattia, niin pian tekeekin mieli vaihtaa se pois, jos se kopisee liikaa tai on muuten ikävän näköinen. Myös seinälevyjen laittoon heillä oli omat vinkkinsä, mutta siitä sitten lisää kunhan se tulee ajankohtaiseksi. ;)

Että tällaista meillä, entäs teillä? :)

Sitten kun...

|
Mulla on siis "sitten kun" -haaveita. Ei pelkästään sisustamiseen liittyvää vaan ihan näin yleisesti ottaen elämiseen liittyviä haaveita. Tässä pieni lista (ne jotka tuntee minut liian hyvin, niin ei saa nauraa!!):

Sitten kun talo on valmis, niin...

- minä kasvatan erilaisia marjapensaita ja teen syksyllä kellarin (niin minkä kellarin?) täyteen erilaisia hilloja ja mehuja. Omenoista loihdin herkullisia piirakoita ja olen tunnettu naisena, joka siellä Niemenharjun rannalla asuu ja tekee herkullisia säilykkeitä. Kasvatan myös omat kurkut, salaatit ja perunat. Siis ihan varmasti.

- teen joka lauantai suursiivouksen. Vien matot ulos, imuroin ja moppaan. Joka ikinen viikko. Ihan varmasti.

- alan hiihtämään talvisin järven jäätä pitkin. Siis nythän mä inhoon hiihtämistä ja pelkään järven jäätä, mutta sitten kun on talo, niin mä vedän kolmea lasta ahkiossa samalla kun kultainen noutaja vetää kahta muuta lasta pulkassa.

- mä alan kalastamaan ja loihdin eri kaloista mitä ihanimpia keittoja ja uunikaloja. Olen se nainen sieltä rannalta, joka kalastaa ja tekee hyviä säilykkeitä sekä uunikalaa.

- minusta tulee hirveä viherpeukalo. Minulla kasvaa hirveästi erilaisia puita ja kukkia ja meidän talo on tunnettu siitä, että siinä on niin kaunis piha.

- leivon joka lauantai pullaa ja leipää meidän leivinuunissa. Ylimääräiset pakastan isoon pakastearkkuun, josta on helppo kaivaa sitten kahvinisua yllättäville vieraille. Ihan varmasti.

Uskotteko? :D

---

Sunnuntaina tehtiin raksalla jotain. Siis minäkin ja ihan fyysistä hommaa! Lapio heilui kuin vanhalla tekijällä. Ainakin melkein. Tehtiin arkieteisen päätyyn tuollainen valukehikko valmiiksi ja huomenna se sitten valetaan.


Keskiviikkona sitten ulkovuoriasioita! :)