Puolenpäivän aikaan Koliman aaltojen ylle levittäytyi Venäjän metsäpalojen utu. Näkyvyys kaukaisimmalle vastarannalle parinkymmenen kilometrin päähän katosi nopeasti.
Runkourakka jatkui tänään ruokailuerkkerin ja väliseinien tasakertojen parissa. Iltapäivällä pääsimme asentamaan talon suurimman yksittäisen puuosan paikoilleen. Muhkea viisimetrinen (150x450 mm) liimapuupalkki nostettiin paikalleen olohuoneen välipohjan tukirangaksi neljän ihmisen voimin - ilman paria styroksipakettia ihmeellisempiä apuvälineitä. Siinä palkkia ihastellessa tuli jo tuumittua, mitä tehdä palkille. Lakkaus, maalaus, panelointi... ???
Viimeinen ponnistus ja palkin pää on kiinnityskorkeudessa. Pystytolppien katkaisu onnistui kun onnistuikin kerralla: ei tarvetta hienosäätöön tai kiroiluun :).
Raksalla kävi hyörimässä Janetin veljenpoika Roni. Roni ei tunnistanut minua haalareissa ja kypärässä heti vaan oli kysynyt Janetilta, että: "Kuka tuo musta mies on?". Kun sitten selvisi, että korventunut Hepehän se siellä tolppaa sahaa, oli Roni ihmetellyt: "Onko Heikistä tullut työmies?". :D. Työmaan tarkastettuaan Roni viihtyi pitkän aikaa rannassa polskimassa ja veneilemässä Janetin ja Sirpa-mummon kanssa. Kivaa näytti olevan:). Roni kertoi myös mielipiteensä Janetin ulkomaalitestistä. - "Minusta tämä vaaleampi on parempi. Hei, maassakin on samaa väriä!" sanoi Roni ja osoitti lätäkön halkeillutta pohjaa.
Roni tietää jo sen mitä rakentajat eivät. - Se on tämä vaalea (vaikka tuo toinenkin on kiva).
1 kommenttia:
Roni rules <3
-Tintti-
Lähetä kommentti