Viime yön ukkosmyrskystä selvittiin raksalla säikähdyksellä. Aamulla kyllä jännitti ajellessa Niemenharjulle kun tiet olivat täynnä myrskyn riepottelemia oksia. Työmaalla odotti ehjä runko, joskin laatalla oli moskaa sen verran että Janet pääsi siivoushommiin.
Tuulenpuuskat olivat onneksemme piiskanneet metsäistä rantaa sen suuntaisesti etelästä. Yksi lahovikainen koivu oli rojahtanut ruokailuerkkerin tuntumaan ja naapuritontilla lojui tukkipetäjä. Jos tuulensuunta olisi ollut kaakosta tai idästä - kuten se aamun pimeinä tunteina näytti olevan - olisi jälki voinut olla todella pahaa.
Huh!
Aurinkopanelien tilastokatsaus
1 vuosi sitten
3 kommenttia:
No huh todellakin. Onni oli teillä onneksi matkassa. Hyvässä vauhdissa muutenkin olette:).
Kävi mielessä kun siitä ohi ajelin... Hieman se onneksi osui etelästä ohi, nimittäin Viitasaarella oli pistelty siitä uuden sillan seutuvilta mehtää nurin vähä isommalla kädellä. Ja loput puut, jotka oli sinnitelly pystyssä, olivat vinossa. Ei tule kuitupuusta pulaa lähiaikoina, ei!
Kirsikka, kiitos! Kyllä tämä tästä etenee... :)
Jepa, joo vähällä säästyttiin tällä kertaa. Viitasaarenhan se oli pistäny ihan sekasin sillon, puhelimet ei toiminu ja sähköt oli poikki jne.
Lähetä kommentti